Eläinten hyvinvointilain mukanaan tuomia keskeisempiä muutoksia

Vuoden alusta voimaan astunut laki eläinten hyvinvoinnista (693/2023) korvasi aiemman eläinsuojelulain (247/1996). Lakia tullaan myöhemmin täydentämään asetuksilla, kuten mm. lemmikkien jalostusta koskevalla asetuksella. Eläinsuojeluasetus (396/1996) sekä valtioneuvoston asetus koirien, kissojen ja muiden pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten suojelusta (674/2010) ovat edelleen voimassa, kunnes ne korvataan uusilla asetuksilla. Teksti on lyhennelmä Kennelliiton tiedotteesta.

Eläinten hyvinvointilaissa on edellistä lakia tarkemmin säännelty mm. koiran asianmukaisesta kohtelusta sekä koiranpidosta ja pitopaikan määräyksistä. Esimerkiksi koiralla on oltava sen pitopaikassa tarjolla jatkuvasti vettä. Laissa on myös määritelty, mikä on ammattimaista tai muutoin laajamittaista toimintaa. Tällaiseksi toiminnaksi tulkitaan esimerkiksi, jos pitää vähintään seitsemää yli puolivuotiasta koiraa, tai kasvattaa kolme pentuetta vuodessa. Pentueisiin lasketaan mukaan myös kissa-, fretti- ja kanipentueet. Edellä mainitusta toiminnasta tulee tehdä ilmoitus aluehallintovirastolle. Eläimille tehtävistä toimenpiteistä on oma säännös, joka kieltää kokonaan esim. typistettyjen osallistumisen kilpailuihin ja näyttelyihin ilman minkäänlaisia poikkeuksia. Tässä on hyvä huomioida myös se, että säännös kieltää myös ennaltaehkäisevänä tehdyn kannusvarpaiden poistamisen myös tuontikoirien osalta, jotka ovat syntyneet 1.1.2024 tai sen jälkeen.

Uudessa laissa on myös säännelty myytävien tai annettavien koiranpentujen tai koirien markkinoinnissa annettavista minimitiedoista sekä siitä, millaisia kuvia markkinoinnissa on käytettävä, mikäli kuvia käytetään. Tuontikoiria koskeva sääntely on myös muuttunut siten, että alle kuuden kuukauden ikäistä koiranpentua ei saa tuoda Suomeen, jos se on tarkoituksena myydä tai luovuttaa edelleen. Myynti tai luovutus on tällöin sallittua vasta sen jälkeen, kun pentu on ollut tuojan hallinnassa vähintään neljä kuukautta. Jos kauppasopimus on tehty ennen pennun tuontia Suomeen, on kuitenkin mahdollista hankkia alle puolivuotias pentu ulkomailta ja noutaa se itse Suomeen tai järjestää kuljetus muulla tavalla. Lisäksi lain säännöksessä mainitaan, että eläintä ei saa luovuttaa pysyvästi alle 16-vuotiaalle lapselle ilman huoltajan suostumusta.

Eläinten hyvinvointia on pyritty turvaamaan aiempaa tarkemmalla sääntelyllä koskien eläinkilpailuja ja -näyttelyitä, joissa järjestäjä on vastuussa myös tapahtuman turvallisuudesta. Ilmoitus aluehallintovirastolle on tehtävä sellaisista kilpailuista, joissa niihin osallistuva eläin tai kohde-eläin voi joutua alttiiksi kohtuuttomalle rasitukselle tai muulle kivulle tai kärsimykselle.

Voimassa olevan lain mukaan sellaista koiraa, joka ei kykene lisääntymään luonnollisesti tai jos lisääntymisestä aiheutuu todennäköisesti merkittävää haittaa sen hyvinvoinnille, ei saa käyttää jalostukseen. Lisäksi on kielletty sellaisen koiran jalostuskäyttö, jos siitä aiheutuu todennäköisesti merkittävää hyvinvointihaittaa tulevalle jälkeläiselle. Ns. jalostusasetus on parhaillaan valmisteilla. Siinä tullaan antamaan tarkempia säännöksiä mm. siitä, millaisia eläimiä ei saa käyttää jalostukseen.

Kennelliitto antaa ohjeita, miten koirien hyvinvointiongelmiin voi puuttua. Kennelliiton tiedotteen voit lukea kokonaisuudessaan >>> täältä.