Terveys

SUURSNAUTSERIN OMISTAJA!

YLEISTÄ

Jalostustoimikunta seuraa suursnautsereiden terveyttä Suomessa ja ulkomailla - erityisesti rodun kotimaassa Saksassa. Jalostukseen käytettävien suursnautsereiden lisäksi tietoa tarvitaan kattavasti myös niistä yksilöistä, joita ei jalostukseen käytetä. Toivomme, että suursnautsereiden omistajat ilmoittavat kaikista merkityksellisistä sairauksista jalostustoimikunnalle. Rotujärjestö ei näitä tietoja muualta saa. Geeniteknologia on yksi jalostuksen lisätyökalu, jolla voidaan estää sairauksien lisääntymistä kannassa. Jotta voisimme löytää hyödyllisimmät testit rodulle, tarvitaan tietoa kliinisesti sairastuneista yksilöistä.

Suursnautseri on anatomisesti hyvin terve rotu eikä sen rakenne näin ollen itsessään altista varsinaisille sairauksille eikä lisääntymis- ja hyvinvointiongelmille. Rakenteen terveenä pysymiseen on auttanut hyvin tarkka rotumääritelmä, rodun alkuperäinen käyttötarkoitus sekä palveluskoirastatus, joka suosii vaivatonta liikuntaa.

Yksityiskohtaisempia tietoja rodun terveydestä löytyy voimassa olevasta jalostuksen tavoiteohjelmasta (JTO).

PEVISA

Suursnautserit ovat kuuluneet Kennelliiton PEVISA-ohjelmaan (perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma) vuodesta 1993 lähtien sekä lonkka- että silmätutkimuksen osalta. 

Nykyisen PEVISA-ohjelman mukaan on molemmilla vanhemmilla oltava astutushetkellä

  • virallinen lonkkakuvauslausunto, raja-arvo C
  • silmätutkimuslausunto, joka ei saa olla vanhempi kuin 24 kk (ei raja-arvoja)

LONKKANIVELDYSPLASIA

Koirien yleisin luuston ja nivelten kasvuhäiriö on lonkkanivelen kasvuhäiriö eli ”lonkkavika”. Lonkkanivelen kasvuhäiriötä tavataan lähes kaikilla roduilla, mutta yleisintä se on suurilla ja jättiroduilla. Periytyvyyteen vaikuttaa tämän hetken tutkimustiedon mukaan useat eri geenit ja lisäksi ympäristötekijöillä (esim. ravinto ja liikunta) uskotaan olevan vaikutusta lonkkavian ilmenemiseen ja sen vaikeusasteeseen. Lonkkanivelen kasvuhäiriön seurauksena on usein nivelrikko, joka heikentää koiran elämänlaatua.

SSSK toivoo omistajien lonkkakuvauttavan koiransa, jotta tietoa saadaan kerättyä mahdollisimman laajalti jalostuksen tueksi. Näin myös BLUP-indeksien luotettavuus paranee. Suursnautsereille lasketaan Kennelliiton toimesta lonkkaindeksejä. Luustokuvauksista saatava tieto on tärkeää myös koiran omistajalle erityisesti silloin, jos niissä ilmenee jotain poikkeavaa. Tällöin tilanne voidaan huomioida koiran päivittäisessä elämässä ja mahdollistaa koiralle mahdollisimman laadukas elämä. Suursnautsereita lonkkakuvataan nykyisin yli 50 % rekisteröinneistä. Virallisen lonkkakuvauksen alaikäraja on 12 kk. Jalostukseen käytettävien yksilöiden lonkkatuloksen suositellaan olevan A tai B. Mikäli toisella vanhemmista on C:n lonkat, täytyy toisella olla A tai B.

SSSK suosittelee kyynärnivelten kuvausta tehtäväksi lonkkakuvauksen yhteydessä. Jalostukseen suositellaan käytettävän vain terveeksi todettuja yksilöitä (0/0).

SILMÄTUTKIMUKSET

Suomessa tehtävät viralliset silmätarkastukset tehdään ECVO:n (European College of Veterinary Ophthalmologists) lomaketta ja sääntöjä käyttäen.​ Virallisten tutkimustulosten mukaan rotu on lähes vapaa vakavista silmäsairauksista. Rodulla esiintyy jonkin verran perinnöllistä kaihia (HC), PHTVL/PHPV:tä ja RD:tä sekä yksittäisiä PRA-tapauksia.

Kaihin (HC) eli kataraktan osalta ei vielä useimpien muotojen periytymismallia ole tiedossa ja sairauden alkamisikä vaihtelee suuresti. Jos kaihi on perinnöllinen, on se yleensä molemmin puolinen ja johtaa sokeuteen. Kaihi voi aiheuttaa koiralle kipua, jos siitä aiheutuu silmän sisäistä suonikalvontulehdusta. Kaihi voidaan poistaa leikkauksella fakoemulsifikaatiomentelmällä.

PHTVL/PHPV:ssä (persistent hyperplastic tunica vasculosa lentis/persistent hyperplastic primary vitreous) on linssiä ympäröivän verisuonituksen ja/tai alkulasiaisen liiallinen kasvu sikiönkehityksen alussa ja vajavainen surkastuminen syntymän aikoihin/sen jälkeen. Muutokset on jaettu kuuteen vakavuusasteeseen. Lievimmässä muutoksessa - aste 1 - ei ole koiralle haittaa, kun taas vakavampiin asteisiin saattaa liittyä toissijaisia kaihimuutoksia ja nämä yhdessä voivat aiheuttaa merkittävää näköhaittaa ja silmän tulehdusta ja kipua. Suursnautsereilla todetuissa PHTVL/PHPV-tapauksissa lievin muoto (aste 1) on yleisin.

Verkkokalvon kehityshäiriö (retinal dysplasia, RD) jaetaan kolmeen muotoon: multifokaalinen RD (mRD), geograafinen RD (gRD) ja totaali RD (tRD). GRD:ssä muutos on mRD:tä laajempi ja sillä voi olla vaikutusta näkökykyyn. Vakavin muoto on tRD, jossa verkkokalvon kehitys on jäänyt merkittävästi kesken eikä se ole kiinnittynyt normaaliin paikkaansa. Tällöin koiran silmä on sokea ja siinä on usein muitakin kehityshäiriöitä. 

PRA (progressiivinen retina atrofia) eli etenevä verkkokalvon rappeuma on silmäsairaus, joka johtaa yleensä sokeuteen. PRA:ta on montaa tyyppiä, eri rotujen PRA:t ovat erilaisia ja jopa samassa rodussa voi olla useita eri muotoja. Kliinisten oireiden ilmenemisikä ja eteneminen vaihtelevat. Useimmissa PRA:n muodoissa koira muuttuu ensin hämärässä epävarmaksi ja pelokkaaksi. Koska PRA on etenevä sairaus, se ei välttämättä näy silmätutkimuksessa kovin nuorella yksilöllä. Tästä syystä SSSK suosittelee silmätarkastuksen tekemistä myös vanhemmalla iällä. Suursnautsereille on saatavissa geenitesti kahteen eri PRA:n muotoon: PRA-prcd ja NECAP1 (PRA5). Jos koira saa molemmilta vanhemmilta virheellisen geenin, sairastuu se todennäköisesti jossain vaiheessa elämäänsä PRA:han, vaikka silmätutkimustulos ei PRA:ta vielä osoittaisikaan.

Suursnautsereiden silmätutkimusmäärät ovat vähentyneet. Nykyisin silmätutkimuksia tehdään n. 50 % rekisteröinneistä. Yli 12 kk ikäisen suursnautserin tarkastustulos on voimassa 24 kk. SSSK suosittelee, että molemmilla vanhemmilla on terveeksi todetut silmät. Silmäsairauden rajatapaus tai muu ei perinnöllinen löydös ei estä koiran jalostuskäyttöä. Jos toisella vanhemmista on silmätutkimuslausunto PHTVL-1, MRD (multifokaalinen RD) tai GRD (geograafinen RD), tulee toisen vanhemman olla silmiltään terve.

KILPIRAUHASEN VAJAATOIMINTA

Kilpirauhasen vajaatoiminnan (hypotyreoosi) taustalla on tavallisimmin immunologinen kilpirauhasen tulehdusreaktio, lymfosytaarinen tyreoidiitti. Kilpirauhasen vajaatoiminta on autoimmuunisairaus, jolla on geneettistä taustaa. Kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavaa koiraa ei saa käyttää jalostukseen.

Kliiniset oireet kehittyvät, kun noin 75 % kilpirauhaskudoksesta on tuhoutunut, joten sairaus on voinut olla olemassa kuukausia tai vuosia ennen oireiden puhkeamista. Oireet ilmenevät tyypillisesti keski-iässä (4-11 -vuotias). Vajaatoiminta on harvinainen alle kahden vuoden ikäisillä koirilla. Vajaatoiminnan oireet ovat moninaiset. Yleisimpiä oireita ovat mm. ihon ja karvapeitteen ongelmat (kuiva karva, karvattomuus, hidastunut karvan kasvu trimmauksen jälkeen, hilseily ja pohjavillan puuttuminen), alentunut kylmänsieto, apatia ja lihominen.

Kilpirauhasen vajaatoiminta todetaan verinäytteestä, josta tavallisimmin määritellään T4- ja TSH-arvot. Kilpirauhasen vajaatoimintaa hoidetaan korvaavalla tyroksiinihoidolla (synteettinen levotyroksiini). Lääkitys auttaa useimmilla koirilla ja kliiniset oireet häviävät suurelta osin. SSSK suosittaa kilpirauhasarvojen (T4, TSH, Tgaa) mittausta ennen jalostuskäyttöä. Tulos ei saa olla 12 kk vanhempi astutushetkellä.

Lisätietoa kilpirauhasen vajaatoiminnasta löydät Riiseni-lehdessä vuosien varrella julkaistuista artikkeleista.

KESKIMÄÄRÄINEN ELINIKÄ JA KUOLISYYT

Suursnautsereiden keskimääräinen elinikä on noin 9 vuotta (JTO 2021-2025). Laskelma perustuu omistajien ilmoittamiin tietoihin, jotka on kerätty Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä sekä SSSK:n kuolinsyy-lomakkeilta.

Kasvainsairauksia on rodussa runsaasti ja yleisimmäksi kuolinsyyksi sekä mustilla että p&s suursnautsereilla on ilmoitettu kasvainsairaudet, syöpä. Toiseksi yleisimmäksi kuolinsyyksi oli ilmoitettu vanhuus (luonnollinen tai lopetus). Kolmanneksi suurimmaksi ryhmäksi nousi ne suursnautserit, joiden kohdalla ei ollut erikseen ilmoitettu kuolinsyytä.

Jotta tiedot olisivat mahdollisimman oikeat, niin SSSK toivoo kaikkien omistajien ilmoittavan kuolinajan sekä kuolinsyyn. Voit ilmoittaa tiedot joko Kennelliiton Omakoira-sovellukseen tai SSSK:n sähköisellä lomakkeella. Myös nämä tiedot palvelevat suuresti rodun jalostusta. 

SSSK:N TUKEMAT TERVEYSTUTKIMUKSET

SSSK ry tukee taloudellisesti suursnautsereiden geenitestausta, kilpirauhastutkimuksia, kuolinsyytutkimusta, luonnetestausta sekä yli 6-vuotiaiden silmätarkastuksia. Osa korvauksista voidaan maksaa myös ei-jäsenelle. Tarkemmat tiedot niin korvausten määrästä kuin muistakin korvauksiin liittyvistä käytännöistä löydät >>> täältä.

päivitetty 8.11.2023